Nightwish,COB ja Sonata @Ratinan stadion

Seitsemän vuoden odotus päättyi eilen kun näin Nightwishin livenä ensimmäistä kertaa. Saa nähdä mitä tän postauksen kirjottamisesta tulee kun tuntuu siltä, että koko eilistä on niin vaikee kuvailla sanoilla, mutta kuvat puhukoon puolestaan. Kuitenkin, olin ostanut lipun jo tammi-helmikuussa ja otin kenttäpaikan, koska mun mielestä keikoilla istuminen on vähän tylsää. Pompin, heilun ja ahtaudun mieluummin sinne yleisön joukkoon.

Lähdin mun kaverin Ellan kanssa kohti Tamperetta jo aamujunalla. Junamatka meni lepposasti ja meillä oli paikat sellaisessa kahden hengen kopissa. Tampereelle kun päästiin oli ihan järkyttävä nälkä ja päädyttiin pitsalle sinne rautatieasemalle. Oli tosi hyvät ja halvat pitsat. Sit käytiin Cubuksessa ja mentiin pyörimään Koskikeskukseen ja syötiin jätskit.

Puoli kahdelta tavattiin litimärkä Miimu ja lähettiin kohti Ratinaa ja Stadionia. Onneks sade meni ohi ennenkun edes alko. Meillä kesti kauan kun ihmeteltiin, että mihin meidän pitäisi mennä jonottamaan, koska toi koko alue oli ihan sekava. Päädyttiin sitten jonnekkin sillalle jonottamaan kun siellä oli jo jonkin verran ihmisiä.

Parin tunnin jonottelun jälkeen päästiin turvatarkastuksiin ja rynnättiin kauheeta vauhtia lavan edustalle, missä oli jo aika paljon ihmisiä. Ahtauduttiin sinne neljänteen riviin ja seistiin taas yli tunti ja odoteltiin, että Sonata aloittaa.

Oon kuunnellut Sonataa jo tosi kauan ja niiden näkeminen oli ihan parasta. Vetivät ihan käsittämättömän keikan. Laulettiin biisien mukana, kuvattiin ja heiluttiin. Sonatan jälkeen alettiin odottamaan Children of Bodomia, jota oon kuunnellut vähemmän kuin kahta muuta bändiä, mutta COB kuuluu ehdottomasti mun suosikkeihin. Taas oli ihan huippuveto ja tosi hyvä näkyvyys lavalle.
Sit tunnelma vaan tiivisty kun alettiin odottamaan Nightwishiä. Ihan kun olisi joulua odottanut.

Kun eka biisi Shudder before the beautiful kajahti soimaan tuntu kuin koko stadion olisi räjähtäny. Yleisö oli ihan parasta, koska kaikki oli mukana ihan fiiliksissä. Oli niin uskomaton tunne nähdä Nightwish livenä ja Floor on oikeesti niin täydellinen laulaja tohon bändiin. Sleeping sunin aikana iho meni kananlihalle ja koko kropassa meni kylmiä väreitä. Ja mikä parasta, koko keikka kuvattiin DVD:lle joten tota pääsee myöhemminkin fiilistelemään. Saa nähdä päästiinkö mekin DVD:lle kun yks niistä kameroista kuvas meihin päin monta kertaa. Savukoneet, liekit, konfettisade, valot ja ilotulitus kruunasivat koko keikan. Keikan jälkeen sitä paperisilppua  löyty hiuksista, paidan sisältä, laukusta ja jopa kaverin sipsipussista :D Keikan jälkeen bussikuljetuksella Turkuun ja kolmelta onnellisena nukkumaan.